Jutta Urpilainen ja sukulaispoika SDP:n vaalikampanjan avauksessa Joensuussa.
Urpilainen otti pojan syliinsä useamman kerran tilaisuuden aikana. Poliitikot osaavat tarjota kuvaajille tilanteita, joista saa kuvan. Poikakin piti täysin luonnollisena, että häntä kuvataan Jutta-tädin sylissä. Kävi vielä katsomassa kamerasta, että minkälainen kuva sieltä tuli.
Tanja Saarelan saapuminen moottoripyörällä puolueen kesäkokoukseen miehensä Ollin kanssa oli räikein esimerkki poliitikkojen kyvystä hallita omaa julkisuuskuvaansa. Iltalehti kirjoitti 22.8.2006: "Kulttuuriministeri Tanja Saarela teki eilen näyttävän sisääntulon keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Raumalla". Lehtikuvissa näyttävästi esillä ollut HD oli ilmeisesti vuokrattu(tai jopa saatu lainaan) tilaisuutta varten. Lehdet saivat hyvät kuvat, Tanja haluamaansa julkisuutta ja Harley Davidson mainosta.
Kaikki voittivat?
Kuvan copyright Karjalainen
Tämä on peli.
VastaaPoistaEi ole yksi eikä kaksi poliitikkoa joita olen nähnyt tekemässä milloin mitäkin (mainos)kuvan eteen. Joskus tilanne voi kääntyä kuvaajan voitoksi. Vaalien alla yrittäminen vielä kiihtyy. Eräs ministeri hyökkäsi kuin kotka eräällä vanhainkotivierailulla erään vanhuksen kimppuun halailemaan kuvan toivossa. Ottamassani kuvassa vanhus näyttää pelästyneeltä saaliilta ja ministeri kotkalta. Voin postata sen omaan blogiini jos löydän.
Poliitikot osaavat tämän pelin. Kuten muutkin median kanssa jatkuvasti toimivat julkisuuden ammattilaiset. Jos tälläinen haastateltava vähänkään aistii että toimittajana on kokematon kesuri tai joku joka muuten ei aivan ole kartalla missä mennään, hän kirjoituttaa juttuun oman etunsa mukaisesti mitä milloinkin.
Ja jos jokin on peli, siinä on aina voittaja ja häviäjä.
VastaaPoistaNäissä tapauksissa häviäjä on lukija.
Näinhän se on.
VastaaPoistaNyt odotellaan milloin ensimmäinen lehtikuvaaja alkaa kouluttamaan poliitikkoja kuvaustilanteita varten. Vai onko tällaista konsultaatiota jo saatavilla?