lauantai 25. lokakuuta 2014

Kahvia ja kakkua

Heikki Piirainen tarjoili kahvia Joensuun Taidemuseon Kaa(m)os-tapahtumassa.
Etusivun pääkuvaehdokas. Valittiin tämän sijasta kuva, jossa näkyi enemmän sitä ja sitten siinä oli paremmin se ja vaaka taittuu nätimmin ahtaaseen tilaan ja sitä oli haastateltu juttuun.

torstai 28. elokuuta 2014

Ironisesti töissä tehtaalla


Pillifarkut, punainen Jacques Cousteau-pipo ja Joutsenon sellutehdas. Yhdistelmä, jota en odottanut näkeväni.

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Let's dance

Ylisoutajan sillan avajaisia juhlittiin valssaten Joensuussa.
Meni roskakoriin, koska etusivulle oli jo päivällä haettu kuva täysin samasta vinkkelistä. Niin kuin kaikissa suurissa taideteoksissa, tästäkin voi löytää taiteilijan tarjoamia metatasoja. Kuten toimituksen auto vasemmassa yläkulmassa.

torstai 15. toukokuuta 2014

Ammattimies

Olin kuvaamassa yrityksen syntymäpäiviä. Yritys jakoi lahjoituksia eri tahoille. Yritys kertoi uudesta mainoskampanjastaan. Yritys kertoi toimittajalle, mikä lahjoitus olisi paras uutisen kärki.

Otin kuvat, nauroin vitseille, pidin turpani kiinni. Näin toimii ammattilainen.


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

A Hard Rain's A-Gonna Fall



Sääennustus on luvannut Itä-Suomeen rankkoja sateita. Päivän aikana sataa koko toukokuun sademäärä. Tehtäväni on kuvata tämä rankkasade. Toimittaja on kirjoittanut jo jutun, nyt viiden palstan aukko sivulla odottaa tuoretta vedenpaisumuskuvaa. Lupaan toimitussihteerille, että kuva on taitossa viimeistään klo 22:45. Kadun tätä välittömästi.

Klo 21:52 Olen Joensuun torilla. Tihuuttaa vettä. Torin poikki ajaa pyöräilijä sadetakki päällä. Mietin voisiko se toimia kuva-aiheena. Hylkään idean. Otan puhelimella yleiskuvan torilta ja lähetän sen toimitusjärjestelmään. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Klo 22:05 Ajan 6-tietä etelään. Kaupungin etelä-puolella on kuulemma rankkoja sateita. Näin väittää sadetutka. Auton tuulilasi kastuu juuri ja juuri.

Klo 22:25 Saavun takaisin kaupunkiin. Muistikortilla ei vieläkään ole mitään julkaisukelpoista. Löydän rautatieaseman läheltä vesilätäkön. Jään odottamaan autoa, joka ajaisi lätäkön yli vesi roiskuen. 20 minuuttia deadlineen. Toimitukseen matkaa 8 kilometriä.

Klo 22:34 Punainen taksi lähestyy. Laittaa vilkun oikealle. Nyt tai ei koskaan. Kuljettaja huomaa minut ja hiljentää vauhtia. Heilautan kättä merkiksi:"anna mennä vaan vauhdilla". Kuski kiertää lätäkön, ettei vesi roiskuisi päälleni. Tungen kameran laukkuun ja juoksen autolle. 11 minuuttia deadlineen.

Klo 22:44 Klikkaan kuvan toimitusjärjestelmään.



sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Kiroillen työtäin teen

Joensuun Mailan Mikko Kemppainen juhlii juoksua Superpesiksen ottelussa
Olen huomannut itsessäni nolon piirteen urheilumatseissa. Kiroilen puoliääneen, kun joku tai jokin tulee kuvattavan ja minun väliin. Siksi täytyy kuvata 400 millisellä jostain kaukaa, missä ei ole muita ihmisiä.

"Älä nyt saatana vaan siihen tule seisomaan!" " Laske se käsi nyt perkele alas!" "Mikä persetolppa siihen nyt ilmestyi" "Et voi aina tulla nuija siihen pyörimään, joka ruudussa saatana."

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kaksintaistelu auringossa

Sellonsoiton lehtori Istvan Zaborsky jää eläkkeelle.
Päätin laittaa lehteen kuvan, jossa Zaborsky on kyyristynyt avaamaan sellokoteloa. Kulttuuritoimittaja Nevalainen kysyi keikan jälkeen kumman kuvan hän laittaa jutun pääkuvaksi. Kerroin oman mielipiteeni, Nevalainen omansa. Olimme eri mieltä. Nevalainen lupasi neljä palstaa pystykuvalle, jos laitetaan hänen suosikkinsa. En taipunut. Nevalainen: "No, sinähän se valokuvaaja olet". Sovinnon eleenä lupasin julkaista tämän kuvan blogissa.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kuntaliitoskorot

Henna Virkkunen antamassa haastattelua kuntaliitosasioissa.

Nyt harmittaa, etten ajanut tätä aikanaan ponnekkaammin lehteen. Kun seuraa jotain tapahtumaa tai henkilöä koko päivän, ajatus siitä että lehteen päätyvä kuva esittää henkilön jalkoja, on liian radikaali. Vaikkei se ole.