Ema Hurskainen, Elastinen ja Mikko Siren Rokumentti-festivaalin seminaarissa.
Kättelin kuvattavat. Katsoin kuvauspaikan. Päätin miltä kuva tulee näyttämään. Toteutin visioni. Otin kolme kuvaa. Kiitin ja poistuin paikalta.
Olisinpa vielä jaksanut katsoa ne kolme kuvaa läpi. Tämä nimittäin olisi ollut vielä parempi kuin se lehteen päätynyt. Tarkkuutta, poika.
Kuvan copyright Karjalainen
aika? aukko? flashin teho?
VastaaPoistaonko siulla hokkuspokkusasetus tämmösissä tilanteissa? Jaska.
Aukon esivalinta, iso100, aukko 16.0 ja aika öbaut 5-7 sekuntia. Salama on perustäyte asennossa (ETTL -1). Salaman valo pysäyttää etualan tyypit sulkimen avauduttua ja sitten heiluttelen kameraa lopun aikaa.
VastaaPoistaHyvin yksinkertaista, ja peittää helposti mahdolliset puutteet kuvan sisällössä.
Juu, suunnilleen sama repetsi minullakin. Peruspönötys onkin äkkiä katu-uskottavaa asenne-reportaasia. Hyvä tehdä välillä jotain kreisii...ainakin sillointällöin toimitussihteerit ja AD:t ilahtuvat ja sanovat iiks!
VastaaPoistaTämänlaiset kuvat ovat niin ärsyttäviä. Jok'ikinen tekotaiteellinen bändäri-peikkotyttö esittelee tämänlaisia kuvia tampereen rokkikukoista elämää suurempana taiteena.
VastaaPoistaPahinta on kun näitä ilmestyy julkiseen tilaan, eikä viaton ohikulkija voi suojella itseään silmäraiskaukselta. Esim. Markkinointi ja Mainonta-lehteä ei voi avata ilman että silmille pläjähtää puolitoistatusinaa punaista viivakuvaa iroonisen trendikäistä copywritereistä ja adeista tsekkailemassa toisiaan kolmen skumppalasin jälkeen.
Tämä ei ole kreisiä. Tämä on vanhaa ja tylsää ja rumaa. Tämä on cliché.