keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Kuvaaja sai taas kahvia juodakseen

Joku tiedotustilaisuus.
Kuvaajien määrä vähenee toimituksissa, mutta keikkojen määrä pysyy samana. Tästä seuraa muutamia asioita. Kuvauksia ei ehditä suunnittelemaan. Kuvaajalla on keikalla vähemmän aikaa, tilanteet lavastetaan nopeasti. Kuvaaja kuvaa haastattelun, ei itse asiaa. Alamme käydä tiedotustilaisuuksissa kuvaamassa. Ne jotka toivat suomalaisen lehtikuvan ulos tiedotustilaisuuksien paperinmakuisesta maailmasta eli tekivät siitä kuvajournalismia, katselevat varmaan nykymenoa surumielin.

Olen yrittänyt ymmärtää lehtikustantajien logiikkaa: "enemmän huonompia kuvia vähemmällä väellä". Vaikea on nähdä kuinka nykyisessä kuvatulvassa määrä voisi jotenkin korvata laadun.

Ehkä meidän kuvaajien olisi myös syytä katsoa peiliin ja miettiä, ovatko omat kuvat riittävän mielenkiintoisia. Sellaisia joista lukija olisi valmis maksamaan.

Mikä se oli? Pistos sydämessä?

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Pohjalla


Tällä kertaa olin kuvaamassa uppopalloa ja tietysti joku action-kamera piti yrittää ujuttaa altaan pohjalle, että saadaan kuvia veden alta. Sieltä missä toimintaa on. Altaan pohjalla oli aivan liian pimeää, sen näki heti. Silti Goprota viriteltiin pelaajan päähän ja imukupeilla altaan pohjalle, josta pelaajat potkivat sen tietysti heti kumoon. Kameran kortilla oli muutama gigatavu sinisävyisiä tutkielmia kloorivedestä ja epäselvistä ihmishahmoista.

Tämä kuva syntyi ponnahduslaudan päältä, pinnan yläpuolelta.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Teletappi

Kalevan Rasti juhlii Jukolan viestin voittoa Vantaan Hakunilassa 2012.

Olin kahden tv-kameran välissä kuvaamassa voitonjuhlintaa, en siis voinut liikkua sivusuunnassa. Näin heti horisontissa sojottavan pylvään. Kuinka kauniisti se asettuikin uudestaan ja uudestaan, ruutu ruudun perään Kalevan Rastin ankkurin päähän.
Hämmästyttävää on se, miten paljon näitä teletappikuvia näkyy lehdissä. Ehkä kuvaajat haluavat uudistaa ikivanhoja kauneuskäsityksiä.

torstai 14. helmikuuta 2013

Savuverho

Näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius Joensuussa.
Aikomuksenani oli kuvata Petelius kävelykadulla ihmisvilinässä. Elokuvanäyttelijä osaa kävellä juuri oikeaa nopeutta, juuri sopivasti ihmisten välissä, juuri oikeaa linjaa, mutta sitä ei voi hänkään ennakoida, jos kansalainen tupsauttaa savut naaman eteen. Automaattitarkennus meni tästä tietenkin aivan sekaisin ja loput ruudut olivat sitten tarkkoja savupilveen.

torstai 24. tammikuuta 2013

Sytyke vai tabletti

Jutun otsikon voi nähdä myös toimittajan pyyntönä kuvaajalle.
En voinut mitään, taivas oli pilvessä kuvauspäivänä.

On hetkiä, jolloin tämä sanomalehden paperille painaminen tuntuu typerältä. Valtavat jakelu- ja painokustannukset, heikko painojälki ja tilaa vievä lukukokemus.

Toisaalta broadsheet-kokoisen lehden sivuja ei voi siirtää sellaisenaan 10 tuuman lukulaitteeseen. Jokainen joka on yrittänyt zoomailla näköislehteä pieneltä ruudulta ymmärtää tämän. Toinen tapa on pläjäyttää jutut osastoittain jonoon. Näkymä muistuttaa verkkolehteä ilman bannereita ja valokuvia ja on suurin piirtein yhtä mielenkiintoisen näköinen kuin Virallisen lehden taitto. Sanomalehtien lukulaiteversioita lukiessa huomaa, että niiden sisältö on paperilehden ehdoilla tehty.

Tarvittaisiin lehtiä ja lehdentekijöitä, jotka uskaltaisivat panostaa rohkeammin sähköiseen lehdentekoon. Panostukseksi ei lasketa sitä, että laitetaan toimittajat kuvaamaan nettiin kännykkävideoita.